|
Tekniikka ja laitteet
Näistäkin joutuu nykyään vääntämään ihan liikaa.
Vanhaan hyvään aikaan kaikki tekninen hankinta oli 100-prosenttisesti
miehen päätettävissä, mutta nykyään ei tekniikka olekaan pääasia
vaan teknisen laitteen ulkonäkö ja se, miten se passaa sisustukseen.
Jos mietit vaikka tietokonetta: olet juuri saanut mietittyä sopivan
kokoonpanon, jolla uusimmat pelitkin pyörii. Järeä kone pitää
tietysti kasata järeään koteloon, joka vie tilaa pakastimen verran.
Ja hintaa setille tulee vain yhden kuukausipalkan verran. No tämäpä
ei rouvalle käykään. Pitäisi kuulemma hankkia kannettava tietokone,
jonka saa aina tarvittaessa kaappiin piiloon. Tai mieluummin sellainen
tabletti. Yritäpä sillä sitten pelata.
Tai mites televisio. Kokoa sillä saa kyllä olla, mutta ei ollenkaan
tarpeeksi. Vaimon mielestä sen pitäisi kuitenkin mahtua Ikeasta
ostetun tv-tason päälle. Vaikka itse olit juuri mitannut olohuoneen
seinän ja tilannutkin jo tv:n joka juuri ja juuri seinälle mahtuu. Voi
olla, että yhtä seinää vähän joutuu siirtämään television
edestä.
Älypuhelimen saa onneksi vielä itse hankkia, mutta siihenkin pitää
pyytää hallitukselta lupa. Ettei vain tule liian kallista kännykkää
hankkineeksi. Ja entäs sitten puhelimen kuoret? Varminta olisi hankkia
samalla kun ostaa puhelimen, koska jos alat illalla netistä katselemaan
kännykän kuoria, niin hyviän äkkiä on rouva selän takana
kertomassa, minkälaiset kuoret saat puhelimeesi hankkia. Näin minulle
kävi kun katselin uuteen puhelimeen kuoria netistä www.mobiilitarvike.fi/.
Olin jo katsonut juniorille sopivat kuoret Huawei Honor 7 Lite kuoret www.mobiilitarvike.fi/tuotteet.html?id=30736/
ja ne olivatkin jo ostoskorissa. Sitten kun olin tilaamassa kuoria
itselleni niin hyvin äkkiä kuului selän takaa, että tuollaisia
kuoria et osta. Ja niinpä sitten yhdessä tuumin päätimme selata
uudestaan koko valikoiman ja rouva valitsi kuoret sekä minulle että
itselleen osti samalla Honor 8 kuoret www.mobiilitarvike.fi/tuotteet.html?id=33313/.
Matkapuhelinten historia Motorola Martin Cooper teki ensimmäisen julkisen handheld-matkapuhelimen puhelun prototyyppisen DynaTAC-mallin kanssa 4. huhtikuuta 1973. Tämä on uudelleensoitto vuonna 2007. Kämmenlaitteen radiopuhelinpalvelu oli suunniteltu radiotekniikan alkuvaiheessa. Vuonna 1917 suomalainen keksijä Eric Tigerstedt teki patentin "taskukokoiselle taittopuhelimelle, jossa on erittäin ohut hiilimikrofoni". Matkapuhelinten aikaisemmat edeltäjät sisälsivät analogisia radioliikennettä aluksista ja junista. Kilpailu todella kannettavien puhelinlaitteiden luomisesta alkoi toisen maailmansodan jälkeen, ja kehitys tapahtui monissa maissa. Matkaviestinnän kehitystä on seurattu peräkkäisissä "sukupolvissa" alkaen varhaisista zeroth-sukupolven palveluista, kuten Bell-järjestelmän matkapuhelinpalvelu ja sen seuraaja Improved Mobile Telephone Service. Nämä 0G-järjestelmät eivät olleet solukkomaisia, ne tukivat useita samanaikaisia
puheluita ja olivat hyvin kalliita. Motorola DynaTAC 8000X. Ensimmäinen kaupallisesti saatavilla oleva kämmentietokone, 1984. Ensimmäinen kannettava matkapuhelin osoitti John F. Mitchell
ja Martin Cooperin Motorola vuonna 1973 käyttäen matkapuhelimen punnitus c. 4 kg (2 kg).
Ensimmäinen kaupallinen automatisoitu matkapuhelinverkko aloitti Japanissa Nippon Telegraphin ja puhelimen vuonna 1979. Sitä seurasi vuonna 1981 samanaikainen lanseeraus Nordic Mobile Telephone (NMT) -järjestelmästä Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.
Useita muita maita seurasi sitten 1980-luvun alkupuolella ja puolivälissä. Nämä ensimmäisen sukupolven (1G) järjestelmät voivat tukea paljon enemmän samanaikaisia ??puheluita, mutta silti käyttää analogista solutekniikkaa. Vuonna 1983 DynaTAC 8000x oli ensimmäinen kaupallisesti saatavilla oleva kämmentietokone. Vuonna 1991 Radiolinja lanseerasi GSM-standardin toisen sukupolven (2G) digitaalisen solukkoteknologian Suomessa. Tämä herätti kilpailua alalla, kun uudet operaattorit haastoivat vakiintuneita 1G-verkko-operaattoreita. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2001, NTT DoCoMo julkaisi kolmannen sukupolven (3G) Japanissa WCDMA-standardissa. [7] Tämän jälkeen HSPA-perheeseen perustuivat 3,5 G, 3G + tai turbo 3G -parannukset, joiden ansiosta UMTS-verkoissa on korkeampia tiedonsiirtonopeuksia ja kapasiteettia. Vuoteen 2009 mennessä oli käynyt ilmi, että 3G-verkot ylittävät jossakin vaiheessa kaistanleveysintensiivisten sovellusten, kuten virtausmateriaalin, kasvun.
Internet-palveluita tarjoaa Suomessa moni taho kuten www.tlnetwork.fi/internetpalvelut/.
Tämän seurauksena teollisuus alkoi etsiä datan optimoidusta neljännen sukupolven teknologiasta, ja lupaus nopeuden parantamisesta jopa kymmenkertaiseksi olemassa oleviin 3G-tekniikoihin verrattuna. Ensimmäiset kaksi kaupallisesti saatavilla olevaa tekniikkaa, jotka laskutettiin 4G: ksi, olivat Sprintin tarjoama WiMAX-standardi Pohjois-Amerikassa ja LTE-standardi, jota TeliaSonera tarjosi ensin Skandinaviassa.
Nykyäänhän suurin osa netin käytöstä tapahtuu jo kännykällä,
mikä vaikuttaa jo paljon sivujen tekemiseen, aiheesta lisää www.tabisearch.com/page16.php.
Tämä asiahan pitää huomioida monella tavalla kun mietitään sivujen
ulkoasua ja hakukoneissa näkymistä. Hakukoneoptimoinnissahan on
pitänyt jo muutaman vuoden ajan huomioida sivujen näkyminen
mobiililaitteilla, aiheesta lisää http://www.seovault.info/.
Ja eihän se ole pelkästään hakukoneiden asia, kyllähän myös
kännykän käyttäjän pitää saada selvää sivuista.
|
|
